Veljeni Leijonamieli tuli yllätysvisiitille, mikä oli varsin mukavaa neuroottisen reuhtomissiivoamisen ja yökötystiskauksen jälkeen. Oli mahti ilta, katsottiin koneelta vanhoja Frendejä ja syötiin pitsaa. Hysteerisiä naurukohtauksia ja pelleilyä - niin ihanan aitoa ja platonista. Nämä illat jäivät kokonaan väliin, kun heilastelin vakituisesti kesällä - miten pystyinkään unohtamaan ihanat ystäväröhnötykset ja surkuhupaisat nolaiffaamiset?
Nyt olen hyvällä tuulella ja väsynyt, mikä on kahden viikon kärttyisyyden, maanisdepression ja ylikierrosten jälkeen todellista glamouria. Dorianna kuittaa ja kuukahtaa.
lauantai 29. syyskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti