Oli taas pitkästä aikaa hilpeä istuskelu vakibaarissa työtovereiden kera, eli ilta sisälsi lähinnä kiivasta väittelyä, vähän asiakkaille nauramista ja työpaikkajuorujen purkamista. Elämäntapasuosikkini Hippimuori (joka ihan tarkennuksen vuoksi on mies ja todellinen idolini) antoi taas loistavia elämän oppitunteja tyttöystävänsä kanssa. Arvostan oikeasti - myös hyvät suhteet voivat perustua tietyllä tavalla vittuilulle, ainakin jos kuitit on kirjoitettu puhtaalla hyvällä tahdolla. Minä tykkään ja arvostan.
Naapuri lupasi tänään puhelimessa tehdä minulle joskus lihapullia ruoaksi, koska osaa kuulemma tehdä mitä vain. Flirtti on takaisin pelissä, mutta en tiedä kuinka kuplaksi tämä kaikki jää Kultakutrin ja oman epämääräisyyteni takia. Vaikka omat tunteeni olisivatkin nykyään vähän terveemmät, en jaksa edelleenkään uskoa mihinkään tulevaisuuteen: vaikka tekisin ja tuntisinkin niin yllättävän mielelläni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti