Lyyrinen talvimyrsky

Asiat eivät ole muuttuneet mitenkään merkittävästi, mutta elämä tuntuu yleisesti paremmalta.

Viikon resepti kurjuudesta nousemiseen:

-Kalsarikännit kotona - seuraavana päivänä tiesi pääsevänsä alkoholinhajuisesta sotkuvaiheesta pelkästään ylöspäin.
-Mielipuolinen shoppailupäivä.
-Laatuaikaa Leijonamielen ja Ronjan kanssa.
-Hämärä musikaalinäytös, jossa oli silti vähän sitä sadun kaivattua taikaa.
-Äidin huoma lapsuudenkodissa, lettukestit ja monta gintonicia, kuunteleva korva joka kerrankin uskoi minua.
-Rentoutumista töissä ja villiä läpänheittoa eri osastoilla; normaalin hauskanpidon varjolla jopa Terroristin huvittunut huomio oli muutaman hetken jakamattomasti omani.
-Pitkäksi venähtänyt käväisy Isosiskon kanssa baarissa, jaettuja tuntoja, lukkojen avaamista ja tietysti synttäreiden suunnittelua ja spekulointia. Parasta misuläppää!
-Haastava, ja nimenomaan juuri siksi palkitseva luento: kunnianhimo muistutti olemassaolostaan.
-Kevään mahdollinen opintomatka.

Näiden avulla ja varjolla tiedän selviäväni pahimmasta, jos niin on tullakseen.