Sinatra tuli tänne ja viipyi kaksi yötä ja tämän päivän.
Tässä on sellaista jännitystä ja intensiteettiä mukana, että on ollut vaikea saada mitään sanotuksi. Ensimmäisiä kertoja koskaan saan kuulla olevani jotenkin ujo ja hiljainen. On aivan ihana nukkua vieressä, maata sängyllä silmiin tuijotellen, rakastella, jutella ja katsoa toisen pelleilyä naureskellen, mutta totta helvetissä tässä tulee itselle sellainen Lolita-olo - varsinkin kun tietää sen morkkistavan sitä alituiseen. Pitäisi osata pitää itseään sinä oikeana, reiluna Doriannana, ei minään pikkunymfinä. Jos sekin pystyisi sitten siihen.
Se lähti landelle kalastelemaan, minä hakkasin pianoa vartin ja päätin sittenkin lähteä äidille grillin ja punaviinin ääreen. Helvetin voimaton ja samalla intensiivinen olo.
perjantai 20. kesäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti