Teknisesti ottaen ihan mielenkiintoista, että vuokrasopimukseni loppui pari viikkoa sitten enkä ole keskustellut asiasta sanaakaan vuokraemännän kanssa, se kun huitelee jossain Etelä-Amerikassa. Kelpaisi reissu vuokralaisneidillekin. Lienee ihan selkeä tilanne jatkaa sopimusta, mutta seinät haluaisin kyllä uusia joko tapetoimalla tai maalaamalla, seiskytluvun tapettikuosi kun ei ole enää järin silmiä hivelevässä kunnossa.
"Työmatka" oli ihan hauska kokemus, mutta neiti Eksäneksä kyllä näytti selkeän mielipiteensä minusta ja jakoi sen myös ystäviensä kanssa. Yritä siinä sitten edustaa ja tutustua uusiin ihmisiin, kun lauma mulkoilevia mimmejä poraa silmillään reikiä pääkallooni. Mielenkiintoinen näkemys syyttää minua parisuhteensa pilaamisesta, kun voisi ehkä kyseenalaistaa sen miehen osuuden silloin taannoin? No vitut, noita mikä noita. Minä tai se.
Välinpitämättömyys on edelleen suhteellisen suloista. Joten kun ensi viikolla alkaa arki, koulu ja ikuinen "uusi elämä", olen sallinut itselleni pari huonon naisen pahetta siihen rinnalle. Mutta rantaviivalle ajattelin kuitenkin palata.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti