Miksen vain antaisi itseni olla rauhassa? Ei oikeasti tarvitsisi yrittää niin saatanasti.
Hävettää, mutta aivan muut jutut kuin viime aikojen toilailut. Tärkeiden kanssa pikkuasiat ja luottamus ovat erityisen tärkeitä, joten omasta pikkumaisesta akkamaisuudestani johtuvat selittelyt nolostuttavat.
Ei en halua olla tällainen. En nyt enkä kahdenkymmenen vuoden päästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti