Ihan mahdoton meininki jälleen, koko ajan tapaaamisia ja synttäreitä ja jatkoja ja vaikka mitä kivaa. Ensi viikot reissaan ja palattuani matkoilta alkaa se rento työ (=vain puoli päivää, illat vapaita ja ne menevät yleensä tuotantoporukan kanssa istuskellessa). Tipaton syyskuu, anyone?
Eilen illalla kutsu kävi kahteen paikkaan, Sinatran ja työkaverinsa seuraksi keskustakapakkaan ja myöhemmin Pepin vanhentumiskemuihin. Olin aivan järkyttävässä humalassa, mutta Sinatra oli kyllä vielä pahemmassa. Seilattuani eestaas kahden baarin väliä hypäten väärään ratikkaa - keskustan tietyömontusta oli vaikea ottaa selkoa promilleissa - päädyin takaisin Sinatran kainaloon. Muu seurue ei kysellyt, mutta oli hieman monttu auki. Tänään päivällä tyypit kuitenkin tulivat moikkaamaan työpaikalleni, olivat oikein mukavia eivätkä kyselleet mitään - en sitten tiedä onko Sinatra joutunut pahasti tilille.
Aivottomana ja spontaanina ääliönä on yllättävän hyvä olla. Yöllä yritin tilata numerotiedustelun tytöltä taksia. Sinatra otti paidan pois kaatosateessa kotipihallani, koska se oli niin hieno sade kuulemma ja se piti kokea iholla, minä kikatin katketakseni tätä hölmön näköistä patsastelua. Aamulla heräsimme siihen, että sängyn päälle tippui taulu. Kaikesta tästä huolimatta nämä ainakin toistaiseksi viimeisiksi jääneet yö ja aamu olivat äärimmäisen nastoja. Ei jäänyt mistään muusta paha maku suuhun kuin ehkä siitä viinasta. Ja siihenkin auttoi paras darrasushi.
Ja päivän muut aiheet lyhyesti:
-Von Hertzen Brothersin levy on upea ja tajuton. Ja suomalaiset ostavat sitä! Täällä ilmeisesti on kuin onkin jossain puskissa niitä tyylitajuisia kuuntelijoita...
-Löysin hyvin istuvat farkut (ihme), jotka olivat myyjän mukaan juuri "aikuisen naisen makuun ja tyyliin sopivat".
-Minua veikattiin eilen 35-vuotiaaksi. Tämä ja edeltävä kohta yhdessä ovat aiheuttanet epäuskoa omaa pärstää ja persettä kohtaan. Kaikki leviää, niin se kai sitten on.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti