Tietovee

Tänään opiskelutekniikan tunnilla pohdimme erilaisten mind mappien eli opettajan mukaisesti AJATUSSIKERMIEN sekä TIETOVEEN käyttöä erilaisissa oppimistilanteissa.

Gallup: Tietääkö kukaan Doriannan lukijoista entuudestaan mikä on "tietovee"?

Voi tietovitura sentään mitä ajanhukkaa.

Naapurit, saunavuorot ja tv-luvattomuus ovat aiheuttaneet massiivista ahdistuneisuutta kuluneen illan aikana. Tänään kotiin tultuani ovikello soi enkä tietenkään avannut, koska seudulla tehdään tv-lupatarkastajien tehoiskuja. Kännykkä piippasi minuutin päästä tekstarin, jossa seinänaapuri tiedusteli josko tahtoisin vaihtaa saunavuoroa tuntia aikaisemmaksi huomenna. Häntä koipien välissä soitin naapurin ovikelloa ja pahoittelin, etten avannut ovea (tv:n äänistä, pyykkikoneesta ja valoista ei ole kovin vaikea päätellä läsnäoloani) ja lupasin saunavuoroni heidän käyttöönsä. Noin viiden minuutin päästä tästä ovikello soi uudestaan. Ajattelin että naapuri unohti sanoa jotain, joten avasin välioven ja kurkistin ovisilmästä. Käytävässä seisoi vieras, keski-ikäinen vaalea nainen, joka peitti kädellään ovisilmän huomattuaan että kurkistelin. Eli hyvin potentiaalinen tv-lupatarkastaja, en todellakaan avaa. Hiljaisen, vartin kestäneen kotisniikkailun jälkeen kirosin koko Yleisradion ja melutoosan alimpaan helvettiin, ja aloin harkita joko luopuvani kokonaan töllöstä tai hankkivani digiboksin.

Palatessani salilta pari tuntia myöhemmin postiluukusta oli tullut lappu jossa luki: "Hei! Olet kuulemma vaihtanut seinänaapurisi kanssa saunavuoroa. Olisiko sinulla vielä mahdollista vaihtaa tuntia aikaisemmaksi, sillä sisareni on tulossa kaukaa pohjoisesta ja tahtoisi saunoa klo 20? Kiittäen, alakerran naapurisi." Selitä siinä sitten post-it-lapulla, miksi et avaa naapurillesi ovea - toisaalta teki mieli kysyä, että miksi helvetissä aikuinen ihminen peittää kädellään ovisilmän?

Tosiaan, kaikista turhin turhamaisuus on saanut minut kahtena peräkkäisenä päivänä salille. Rannoilla juokseminen menee talvisin usein maisemien katseluksi ja fiilistelyksi, joten funktionaalisen liikunnan kannalta yritän raahata perseeni Rääkkilään (=kuntoklubille) edes vähän useammin kuin viime kuukausina. Alku on ollut nyt ihan lupaava, mutta salilla näytän edelleen trendikkäiden superhoikkien superihmisten rinnalla eksyneeltä virtahevolta. Toivoa sopii, että turhamaisuuteni voittaisi tällä kertaa mukavuudenhaluni ja näkisin ensimmäistä kertaa jonkun fyysisen saavutuksen itsessäni - vatsatautilaihtumiset kun eivät valitettavasti kestä.