Käsittämätöntä miten aikataulun puuttuminen tekee fleguimmaksi mahdolliseksi kotihiireksi. Nyt on perjantai-ilta ja kaikki kaverit ovat juhlimassa - minä istun himassa teekupin kera lukemassa keskinkertaista fantasiakirjaa. Rahapula on kyllä noulaiffaamisen merkittävin syy, mutta silti, säälittävää. En ole saanut aikaiseksi tänään mitään muuta kuin lounastreffit äidin kanssa ja suhteellisen tehokkaan Rääkkiläkäynnin. Vatsan lihakset tuntuvat taas, joten tulin siihen tulokseen, että ujot vatsalihakseni ovat vain menneet piiloon irstasta kaljamahaani. Kyllä ne vielä palaavat.
Huomenna olisi hyvä keikka luvassa, mutta olen menossa vain siinä tapauksessa, että saan nimen listaan. Muuten ei ole varaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti